Oh man oh god oh man oh god

Oletko ikinä miettinyt mikä on maailman huonoin elokuvakohtaus IKINÄ? Millainen näyttelijäsuoritus saa niskakarvat pystyyn kaameudellaan? 

Tässä se on! Voitte kiittää meitä myöhemmin.

Lovestory-elokuvassa itkettänyt ja hurmannut Ryan O'Neill tekee elämänsä roolisuorituksen surumielisenä miehensä, joka lukee kirjettä elokuvassa, jonka nimeä ei edes tarvitse tietää. 

Eli  ensimmäiseksi kuukauden Oh man oh god -kohtaukseksi täytyy tietysti  valita aito ja alkuperäinen (ja maailman paskin) leffakohtaus. Mutta onko tämä kohtaus jo niin huono, että se on ....hyvä?

ME MUUTETTIIN!

Filmifriikit muutti! Meidät löytää jatkossa täältä: filmifriikit.fi

Doctor Who ja 500 mailia

Doctor Who palaa ruutuun Briteissä 25. joulukuuta. The Time of the Doctor -nimeä kantava joulun erikoisjakso jää 11. tohtorin, Matt Smithin, viimeiseksi.

Mikä olisikaan parempi maanantaipiristys kuin hulvaton The Proclaimersin 500 miles -kappale Doctor Who -tekijöiden esittämänä! Vuonna 2011 julkaistu pätkä oli aikoinaan jäähyväisvideo David Tennantin aikakaudelle.

Mukana Tennantin kanssa marssimassa nähdään muun muassa Billie Piper, Timothy Dalton, John Barrowman sekä Catherine Tate. Ja tietenkin Ood! Jäämme odottamaan mitä tällä kertaa keksitään.

Hyvästi Paul Walker

Surullisia uutisia: Hurjapäät-elokuvien tähti Paul Walker menehtyi eilen illalla auto-onnettomuudessa. Hän oli palaamassa hyväntekeväisyysgaalasta ystävänsä kanssa, jonka menetti auton hallinnan ja ajoin ulos tieltä. Molemmat matkustajat kuolivat heti.

Emme voi sanoa, että olisimme erityisesti noteeranneet nelikymppisen Paul Walkerin elokuvaroolien ansiosta, mutta leffatähtien ennenaikainen kuolema järkyttää aina, vaikkei kyseisen näyttelijän fani olisikaan. Nyt on tietysti pakko katsoa miehen elokuvia - sekä kiinnostuksesta että kunnioituksesta.

Onko kohtalon ivaa, että Fast and the Furious -elokuvien päätähti kuoli juuri auto-onnettomuudessa, vai olisiko se juuri sellainen loppu, jota Walker jopa osasi odottaa?
  

"If one day the speed kills me, do not cry because I was smiling." -Paul Walker

Metallica Through the Never: Taas on petetty olo!

Näimme Metallica Through the Never -trailerin Pacific Rim –  Hyökkäys Maahan -leffaa ennen ja päätimme, että tämä elokuva on pakko nähdä. Ei ehkä olisi kannattanut raahautua leffateatteriin.

Juoni: 

Juoni? Metallica soittaa mahtavaa keikkaa stadionilla. Samaan aikaan random teinipoika juoksee kaupungin läpi hakeakseen kassia, jota Metallica tarvitsee. Miksi? Ei tietoa. Poika ottaa pillerin, ajaa kolarin ja joutuu keskelle mellaakaa. Hän juoksee henkensä puolesta karkuun hevosenselässä ylvästelevää kaasumaskista (kyllä.) mellakkajoukon johtajaa. Ennen kuin poika saa kassin käsiinsä ehditään hänet hakata, polttaa ja hirttää. Elokuvaan on napattu taustalla kuuluvista lyriikoista kohtauksia. Ja tämän juonen kirjoittamiseen tarvittiin viisi ihmistä. 

Näyttelijät:

"Elokuvan" pääosassa, eli Metallicaa fanittavana roudarina nähdään Dane DeHaan, jonka kärsivä teinipoikailme sulatti sydämen. Ikävä kyllä Dane ei päässyt esittelemään näyttelijäntaitojaan kuin muutamassa kohtauksessa. Koko muu elokuva keskittyy pahoinpitelyyn sekä James Hetfieldin naaman kuvaamiseen.

Mahtipontinen pahis ei paljon pelottanut. Ja kuka ratsastaa sotahevosella keskellä cityä?

Tuomio: 1 Hetfield

Siis mitä kettua? Taas on huijattu olo. Miksi tämä Metallican keikkataltiointi on pitänyt myydä massoille elokuvana? Keikan välissä nähtävät pätkät toimisivat varmasti yhtenä näyttävänä musiikkivideona, mutta elokuva? Ei.

Tätä teosta ei yksinkertaisesti pysty arvioimaan elokuvana. Se tuntuu jotenkin väärältä. Läpijuostut leffakohtaukset tuntuivat kliseisiltä, oudoilta ja väkisin mukaan ympätyiltä. Ja miksi yhtäkkiä koettiin tarpeelliseksi kuvata hirtettyjä ihmisiä "taiteellisesti" noin viiden minuutin ajan?

Pakko kuitenkin sanoa, että on se Metallica kyllä kova. Viisikko soittaa täysillä koko kaksi tuntisen settinsä, eikä kenenkään otsalla näy hienpisaraakaan. Kyseisellä Metallican keikalla olisimme haluneet olla. Mahtavaa tykitystä, jonka ympärille oli rakennettu näyttävät ja alati vaihtuvat lavasteet. Oli valoshow'ta, räjähtäviä patsaita, tulta - ja James Hetfieldin naamaan oikein olan takaa. Silti tuomiona vain yksi Hetfield.

 
+  Mahtava keikka
+  Onhan se Metallica kova

–  Ei juonta
–  Turha väkivallalla mässäily
–  James Hetfieldin ego